Face down

20cm kurkkua
1dl porkkanaraastetta
1dl viinirypäleitä
1 tomaatti
1 annos kiinalaisesta (vihanneksia ja riisiä)
rasia tuulihattuja
2 twix-patukkaa
200g juustoa
5 palaa leipää+päälliset

Eli näin meni ensimmäinen päivä lakto-ovo vegenä... Toinen päivä toivoakseni jo vegenä. Ja oksensin nuo. Kuten yleensä...

Tänään pyöräilin n.10km ja kävin harjoituksissa. Sekä lenkkeilin... Aika paskaa. En uskalla käydä vaa'alla. Olen pelkuri. Alan kyllästyä tähän, en edelleenkään tiedä mitä pitäisi tehdä, en osaa tarttua kiinni huomisesta jotta saisin tehtyä jotain. Nyt on suunnitelmana ryhtyä vegaaniksi, mutta pitää keksiä selitys niille joiden tarvitsee tietää. Onneksi niitä ihmisiä ei ole montaa, kaikki ovat jo tottuneet siihen etten syö. Mitäköhän ihmiset ajattelevat, että ahmin yksin valtavasti kun olen kuitenkin näin lihava? Tai, mikä siinä ajatusmaailassa olisi väärin, niinhän minä kuitenkin teen.

En tiedä miksi, mutta vatsa näytti ihan siedettävältä, vaikka en varmasti ole laihtunut näinä päivinä.

One good reason

6 näkkäriä+päälliset
100g lohta
1dl parsakaalta
3rkl porkkanaraastetta
1 tomaatti
10cm kurkkua
700g lasagnea
200g juustoa
5dl jäätelöä
1dl vaniljakastiketta
5 suklaapatukkaa
200g suklaahippukeksejä
2 palaa pannaria+hillo
lautasellinen pinaattikeittoa

Voi luoja että olen vastenmielinen... Paastoa? Mikä vitun paasto... En tiedä mitä söisin, paljonko, oksentaisinko vai mitä ihmettä oikein yritän? Niin, ajattelin jos söisin 200kcal päivässä ja alkaisin vegaaniksi, silloin jäisi kaikki ylimääräinen moska syömättä. Saisin paremman olon jos luulisin edes syöväni terveellisesti...

Otin taas metalaxia, tein useamman suolihuuhtelun (Jäin tähän koukkuun. Ei kannata, aiheuttaa todella heikon olon) ja otin vielä purkillisen magnesiumia. Sekä tietenkin oksensin koko päivän. Hassua, en ole jättänyt mitään oksentamatta siitä kun olen alkanut kirjoittamaan tätä blogia. En tosin aikaisemminkaan ole, sillä suolistoni 0n niin heikossa kunnossa että minulla on vatsaumpi, ja myös paha ummetus. Mikä ei edes johdu laksatiiveista, metalaxia ostin vain yhden suppopaketin ja se ei vielä aiheuta ongelmia apteekkarin mukaan. Muita laksatiiveja en ole käyttänytkään. Siinä on yksi syy miksi en voi syödä normaalisti, pelottaa se täysi olo. Volymetria on todella tärkeää minun syömisessäni jos en oksenna.

Olin tänään harjoituksissa, mitkä menivät heikon olon takia aivan penkin alle, leijailin vain ja taitoin käteni. Olen hyvä! Sitten tietenkin normaalit lenkkeilyt...

Where we can hide out from the night

10 pientä herkkusientä tuorejuustolla & pekonilla
2dl kanakastiketta
4dl salaattia
4 näkkäriä+täytteet
2 viineriä
1 keksi
1 fanipala
4 suklaamaissipalloa

edit

8 näkkileipää täytteillä
8 palaa pannaria hillolla

Tämä päivä olisi mennyt hyvin... Mutta. En voinutkaan olla kotona, joten se siitä. Nyt nuo ruuat ovat jo siinä määrissä että normaali ihminen olisi voinut syödä tuon verran.

Tänään n.5km pyöräilyä ja harjoitukset.

Menihän taas sekin sitten vituiksi. Ei kannata vierailla.

All around me

2 ben&jerry`s jäätelöä
2 snickers patukkaa
100g suklaata
2 jauhelihapihviä
3rkl punajuurta
3rkl porkkanaraastetta
3rkl kurpitsansiemeniä
1dl vihreitä papuja
2dl vihreää salaattia
2rkl voita
1 fazerin marjapiiras
300g valmislasagne
2 kolmioleipää

Kuvottavaa, ja kohta deletoimaan loputkin. Söin jostain syystä oppilaitoksessa ja yritin oksentaa sielläkin, paljon jäi sisälle... Alan taas olemaan huono oksentamaan, mietin tuossa äsken yökkiessäni fraasia: "kukaan ei sanonut että se olisi helppoa...". Posket ovat taas turvonneet, ja muutenkin sellainen olo että jotain on tullut tehtyä.

Paastoan kunnes vaaka näyttää 60.0kg tai alle. Ihan varmasti paastoan... Katsotaan sitten taas uudestaan miten sitä alkaisi syömään.

edit.

Viimeisen päivän kunniaksi

1 paradise-pizza
1 tropicana-pizza
1 americana-pizza
1 unelmakääretorttu
1 kerrosburgeri-ateria
1l ras.maitoa

Siis noiden jo päivällä syötyjen lisäksi. Tänään n.10km pyöräilyä, ja harjoitukset... Tili on nyt nollilla, ja laskut seisoo. Söin kaikki rahani... Ja huomenna paastoa. Pakkokin, ei ole vara ostaa mitään. Helpottavaa...

En jaksanut oksentaa kaikkia, otin magnesiumia, otan huomenna metalax-suppoja ja teen varmaan useamman suolihuuhtelun. Ja tiedän, mikään niistä ei laohduta. mutta minulla nkin pakkomielle olla tyhjä.

Dont hold me up

2 kananrintafilettä
4dl salaattia
5rkl majoneesia

edit.

euroshopperin omenapiirakka
5dl kevytmaitoa
100g suklaata
tropicana-pizza
2xkebab ranskalaisilla
300g manhattansipsejä
300g kermaviilidippiä

Deletointi. Aamupaino oli 65.5kg. Ja tiedän että illalla tulee vielä toinen ahmimiskohtaus... Mutta jos kävisin ensin harjoitukset, ja sitten kotimatkalla ostaisin jotain. Rahat on muuten aivan loppu, ja vain ja ainoastaan sen takia että syön niin valtavasti.

Ja niin menee minun kaikki rahani, Vittusaatana! Pyöräilty tänään n.5km ja oltu töissä. Ja olin harjoituksissa, missä kuulin jotain aivan unohtumatonta... Pitäisi ryhdistäytyä että kehittyisin, minusta ei koskaan tule mitään. Aivan säälittävä, en tiedä miksi roikun tuossakin lajissa, ehkä siksi että se on jo liian syvään minuun juurtunut... Ja kuitenkin haluan tulla paremmaksi! Ja yritänkin. Mutta se vain on niin vaikeaa...

Pääni on täynnä tätä syömisvammailua, ihmissuhteita ja loputonta, ahdistavan ääretöntä pimeyttä pääni sisällä. Minusta tuntuu että olen yksin. Se on sellainen tunne, että kun se iskee, tietää mitä se on. Aivan kuin joku olisi työntänyt sinut taakse, katselet silmien kautta ulos, mitä maailmassa tapahtuu. Liikut, puhut ja hymyilet. Mutta Sisällä, vain katselet. Raukeasti kuinka kaikki liikkuu ohi...

Minulla ei ole ystäviä, tai kavereita. Joskus oli. Moni sanoo näin, mutta minä olen nähnyt "kaverin" viimeksi kaksi viikkoa sitten, kolmen kuukauden tauon jälkeen. Ja sekin tuli aloitteestani, vinguin monta kertaa että nähtäisiin. Ja olen vinkunut useammallekkin, mutta kenelläkään ei ole aikaa... Tiedän mitä se tarkoittaa: "en halua nähdä sinua, tai puhua sinulle, mene pois". Niin se vain on. Onneksi on urheilu... Toki minulla on ollut muutama mies, mutta nekin ovat olleet hyvin pinnallisia suhteita, ja ovat. Nyt en taida enää haluta kokeilla sillä rintamalla uudestaan, annan kaikkien säätöjen kuivua kasaan ja varon aloittamasta uutta.

Perhe? Veli ehtii nähdä joskus. Todella harvoin, mutta veli on silti yksi ainoita ihmisä joita vilpittömästi rakastan? Liian vahva sana, enhän minä rakasta mitään, mutta yksi harvoja ihmisiä joihin olen kiintynyt. Äiti ja velipuoli taas, no, sanotaan että aiheuttavat lähinnä huonoa oloa ja riittämättömyyden tunnetta. Velipuoleni inhoaa minua, eikä halua, että käyn heillä kylässä. Valittaa siitä mitä syön, miten pukeudun, mitä teen. Ja äitini ei tee mitään asialle, joten taidan säästää omia hermojani ja pysytellä poissa sieltä. Myös äitini raivostuu välissä huutamaan ja syyllistämään minua oikeastaan kaikesta, mikä hänen elämässään on vialla.

Siksi minusta tuntuu että olen yksin.

Look behind my eyes

2 hampurilaista
1/2 dl majoneesia
3rkl ketsuppia
100g 30% fetajuustoa
100g oliiveja
100g kirsikkatomaatteja
1 kurkku
2 tomaatti
4 ananasrengasta
1 prk ananaspaloja
2 desiä lehtisalaattia
10 palaa cheddarjuustoa
1l jäätelöä
1pkt dominokeksejä
1 rulla daim-nappeja
1 rulla dumle-nappeja
2,5 dl vaniljakastiketta
500g ranskalaisia
0,5l (sokerista) pepsiä
0,5l (sokerista) jaffaa
1 lettu hillolla ja sokerilla
1 näkkileipä voilla, juustolla, kinkulla ja kurkulla
2 puolikasta sämpylää voilla, juustolla, kinkulla ja kurkulla

Aamupaino oli 65.7kg! Mahtavaa.... Ja tänään en ole liikkunut lainkaan, enkä varmaan liikukkaan. Illalla syön varmaankin lisää kreikkalaista salaattia, lettuja sekä 0,5dl pullon tavallista jaffaa. Oksettava sika, mutta niin kauan kuin laihdun, en lähde takaisin paastolle. Teitä hämmentääkseni lisään painonseurantaani muitakin tämän kuun painoja, eli olen laihtunut muutamassa viikossa yhteensä 5.8kg. Ei mitenkään huonosti.

Ja siinä on aivan sairaasti ruokaa, tein kreikkalaisen salaatin, jäätelöannoksen, ja hampurilaisaterioita 2. Ja join vieläpä ihan normaalia limsaa.

edit. Eli todellakin söin yhden letun, ja kaikkea muuta paskaa. Siitä ruokalistasta voitte lukea, olen hämmästynyt että tällaisi määriä vetämällä voi laihtua. Ei ole motivaatiota paastota, kerran näin helposti pystyn syömään kaikkea mitä haluan.

Kneel down and clear the stone of leaves

Huoh,

2 perhekokoista americana-pizzaa
2 kerrosburger-ateriaa
500g viinirypäleitä
1,5l pepsimaxia

Olihan se hieno päivä, viinirypäleet meni ensin että saan varmasti kaiken paskan ulos. En kehtaa enää ostaa yhdestäkään kaupasta ruokaa, ei ole merkitystä mitä ostan, mutta pelkään että joku tuttu näkee... Tai mitä ihmiset ajattelevat: "Tuollekkin porsaalle tekisi hyvää olla syömättä noita herkkuja" (bulimia-mätöt), "Näkee että on syöty muutakin kuin raejuustoa ja rasvatontamaitoa, älä läski yritä huijata salaateilla" (terveelliset ruuat). Siksi tilaankin kaikki ruokani suoraan kotiin... Tai varastan äidiltä. Pelkään ja häpeän aivan valtavasti jos joku näkee minun syövän, se vain on niin väärin. Ei minun tarvitse syödä, eikä kenenkään varmasti tarvitse nähdä sitä.

Mitä hyvää tänään? Kävelin 5km, pyöräilin 2km, ja olin 90min harjoituksissa. Oikeastaan voisin sanoa että kävelin enemmänkin, jonkin verran lenkkeilin. Ja vielä pitää yksi reissu tehdä... Pyörryttää, vatsaa vihloo. Aika helvetin paska olo.

Paino? Mietitte mitä sille tapahtui, kenties.66.4kg. Eli ei mainittavaa vaikutusta, aamupaino oli itseasiassa hieman korkeampi, ennen urheilua, syömistä ja oksentamista. Otan kuitenkin nyt illalla vielä antisalttia, tiedän että kudokset saattavat muuten kerätä nestettä.

All this time, I san make it right, with one more try

Haluan syödä, aivan kaameat himot kaikkea ruokaa kohtaan. Pizzaa, hampurilaisia, jäätelöä, kebabbia, nuudeleita, piirakoita, sipsiä... Juustoa ja hilloa. Kaikkea lihottavaa ja epäterveellistä, mainitsinko jo keksit. Olen tässä miettinyt että kauanko jatkan paastoa? Ainakin ensimmäinen päivä paaston jälkeen menee aivan varmasti ahmiessa ja oksentaessa, ei voi mitään. Juuri nyt tuntuu, että aivan sama painolle, jos vain saan ruokaa... Koulussa teki tiukkaa etten mennyt ruokailuun. Tai kaupan kautta kotiin. Ruokailunkin jätin väliin oikeastaan siksi, että ruokaa voi ottaa yhden lautasen ja se ei olisi riittänyt... Ja onnekseni unohdin kortin kotiin, joten kaupastakaan en olisi saanut mitään. Koska olisin ostanut aivan kaiken mahdollisen.

Olen kohta kaksi päivää katsonut ruokapornoa.

Who can say...

Aah, ja taas päivä syömättä. Jotta blogi olisi helpommin luettavissa niin kirjoitan kronologisessa järjestyksessä siten, että postaus kertoo aina siitä päivästä jota eletään... Mutta saatan postata usemminkin.

Kävin muuten nyt illalla vaa´alla: paino 66.1kg. Aivan upeaa, en halua syödä mitään. Ja treenikin meni loistavasti, ja valmentaja jopa mainitsi puuttuvan mahan. Mutta, kuten varmaankin koko Suomessa, myös täällä sataa. Menin salille pyörällä, mutta tulin autolla pois... Eli olen laiska paska. Ja tein vain tunnin treenin. No, huomenna sitten kävellen osa matkasta (tasaisella kuluttaa enemmän kuin pyöräily).

Illalla vielä teetä, nyt maistuu marjaisa musta tee.

I can see, I can still find

-
-
-
teetä maidolla ja makeutusaineella

En syönyt eilen! Enkä ajatellut tehdä sitä tänäänkään, sillä ilokseni vaaka näytti 66.9kg. Luku on järkyttävä pituiselleni ihmiselle, mutta silti se on laskenut. Saakin laskea, mietin tässä onkohan minulla painotavoitetta. Jos on, niin se on varmaan 45kg, mutta olin omasta mielestäni obeesi ala-asteikäisenä, enkä pysty muistamaan missä vaiheessa 50kg meni rikki.... Liian aikaisin. Voisin joskus avautua lapsuuteni ruokakulttuurista.

Ainakaan toistaiseksi ei ole nälkä, tai mielitekoja syödä, on huojentavaa kun ei tarvitse oksentaa. Sekä tietenkin naaman pyöreys ja verenpurkaumat alkavat kadota pikkuhilljaa. Normaalisti se on 3-5 päivää että turvotus laskee täysin normaaliksi.

En ollut eilen krapulassa, sellaista ei onneksi satu kohdalle, mutta niin väsynyt että harmikseni jätin urheilun vähemmälle. Ei hyvä, nyt on morkkis aiheesta. Tällekkään päivälle ei tule kuin yhdet harjoitukset, sekä pyöräilyä 4km. Mikä on vähän, ja tiedän sen itsekkin. Noh, tuskin huomisesta tulee sen parempaa, kuitenkin pyörämatka on 8km, eli tyhjää parempi, voi olla että huomiselle olisi myös töitä. Pieniä huoltoremppoja jossain, tulee oltua pihalla ja tehtyä jotain jatkuvasti.

Suosittelen muuten kaikille twiningsin Indian Chai-teetä. Mausteiset ruuat ja juomat pitävät hyvin nälkää, ja mikä parasta, tuo on aidosti hyvän makuista.

In a minute, minute, In a second

3 palaa grillikylkeä

Ja deletointi.

Illan myötä rutkasti viinaa, pitäisi lopettaa juominen. Humalassa olen masentunut, itkuinen, ja muutenkin rasittavaa seuraa. Sitä on myös kiusallisen tietoinen omasta olemuksestaan. Eilinen oli muuten aika kaamea päivä, jätin säädön. Ja nyt minä olen se pahis tässä tarinassa, jumalauta! Älkää ihmiset olko niin pelottavia ja omituisia, niin ehkä uskallan vastaisuudessa puhua asioista kasvotusten.

Ja mitä tänään, sitä en tiedä, mutta luulen ettei ruoka ainakaan kuulu suunnitelmiin. Kävellen lenkkeilyä. Älkää syyllistäkö tuosta kävelystä, jos kaikki rahani eivät menisi oksennuksen mukana viemäriin, ostaisin paremmat kengät ja kävisin juoksemassa. Ainahan niitä selityksiä löytyy.., minulta nyt ainakin. Olen tehnyt huimasti suunnitelmia liikunnan suhteen, mikä säilyy ennallaan, on lajiharjoitukset 5xviikossa, sekä pyöräily hyötyliikuntana ja lenkkeily. Mutta sitten tuo lenkkeily juoksuksi ja enemmän dynaamisia notkeusharjoituksia.

Are you lost?

1 tropicana-pizza
1 americana-pizza
2x döner kebab
1/2 kuivakakkua
1/2 ruisleipäkiekosta juustolla ja tonnikalalla
2 omenaa

Vitusti kahvia maidolla.

Eikö kuulosta ihan diettipäivältä? Onneksi oksennan, niin onneksi. Tiedän, se on oksettavaa, se ei laihduta (paitsi että laihduttaa) ja pilaa hampaat. Mutta mitä sitä ei tekisi. Että olisi laiha.

Olen nuori, olen nainen, olen jonkun tytär ja olen bulimikko. Jo... kolmatta vuotta! Ja luulen että niitä vuosia riittää. 14 vuotiaana elin lyhyen ja intensiivisen anoreksia-vaiheen. Sitten normaalisti ja lopulta oksentaen. Jatkuvasti ylikunnon rajoilla liikkuessa. Mutta mielummin tätä kuin sitä tyhjyyttä jota on ilman... Elämäni sisältö on ruoka ja liikunta, mikä on aivan sairaan säälittävää. Ja mikä pahinta; elän sitä yksin, päivästä toiseen. Tiedän että ihmiset miettivät mikä minun ongelma on? Miksi minulla ei ole ystäviä, miksi olen välissä niin masentunut. Mutta on totta, että kukaan ei näe pääsi sisään, sinun eikä minun. Ja kenellekkään ei puhuta! Tämä elämä on tarkasti varjeltu salaisuus joka kuulu vain meidän omille silmillemme. Ja nyt, jaan sitä tässä blogissa...