3o00kcal. Niin paljon söin ja oksensin, nam. En uskalla käydä puntarilla.
Tiiättekö (jos joku lukee), en ole koskaan halunnut olla olematta näin paljon. Masentaa, mun päivä:
12.00 Ylös
17.00 Ruokaa
17.30 Oksennus
23.00 Suihku
02.00 Lenkki
Kaikki aika mitä tuossa on välissä olen a.)itkenyt, tai b.) lukenut ruokafoorumeja. Elämäni on käsittämättömän tyhjää ja tarkoituksetonta. Kukaan ei ole soittanut, enkä itsekkään kehtaa tai jaksa, ainoa ihminen jolle olisin voinut soittaa, laittoi puhelimensa kiinni. Joten täällä olen, yksin. Kaikki päivät tästä eteenpäin tulee olemaan samanlaisia, ellen muuta jotain, mietin jotain tällaista:
10.00 Ylös
11.00-13.00 Lukuhetki
14.00-15.00 Tekniikkaharjotiuksia
Harkat, jos ne ovat sinä päivänä
19.30 Ruokaa ja salkkarit
20.00 Oksennus
20.30 Simpsonit
21.30 Lenkki
22.00 Kirjoja kunnes nukahdan
13 vuotta sitten
ohai, aloin stalkkaamaan blogiasi.
VastaaPoistaOlen random, mutta se tuskin haittaa?
Teksteissäsi on niin paljon kipua ja inhoa. :(
VastaaPoistaItse käyn läpi samoja asioita, tosin minulla ei ole tuota liikuntaa osana elämää, en vain jaksa enää nousta ylös, en tahdo.
Se on ihmeellistä, miten mieli voi myrkyttyä niin pahasti, että oksentamisesta tulee pakkomielle ja jonkin lainen nautinto "3o00kcal. Niin paljon söin ja oksensin, nam.".
Kenenkään ei pitäisi joutua elämään tällaista helvettiä, ei kenenkään. Toivon sydämeni pohjasta, että alat voida paremmin ja oksentaminen&paastot jäävät menneisyyteesi. Sinä olet muutakin kuin bulimia ja masennus.